Koko loma oli aikaa saada hommat pois alta - silti kiitän Luojaa siitä, että vielä huomenna on loppiainen ja vapaapäivä. Vielä yksi päivä aikaa, melkein kuin lisäaikaa. Matikkamaanantai odottaa, mikäs muukaan!
Ennen ylppäreitä tulee olemaan vielä vaikka kuinka paljon tekemistä. Vielä paljon valvottuja öitä, hikeä ja kyyneleitä. Raakaa työtä. Oppimisen iloakin siellä päivää piristämässä. Välillä sitä pysähtyy miettimään, mistä tässä maailmassa on oikein kyse. Onko tarkoituksena antaa kaikkensa, repiä keho ja mieli hajalle, jotta olisi lopputulos, jota hengästyneenä ja kaikesta selvinneenä ihailla? Vai onko tarkoitus kenties nauttia, maistella ja tuoksutella, ottaa rennosti ja juoda hyöryävä kaakaonsa hitaasti loppuun?
Ristiriita velloo yhä sisälläni. Toisaalta, jos en kerran koskaan tule pääsemään siitä eroon, parempi opetella elämään sen kanssa. Ehkä voin nyt seuraavien parin kuukauden ajan kuvitella olevani lahjakas ja ahkera nuori, joka tietää kutsumusammattinsa ja aikoo antaa kaikkensa saavuttaaksen unelmansa.
Tammikuu, eikä vieläkään sen enempää lunta kuin pakkastakaan. Jaa, eipä kai voi vaatia muilta, kun ei itsekään osaa olla normaali.
Olihan meillä lunta - 2 tai 3 päivän ajan! Just kun kirjoitin Danalle kirjeen, että täällä ei oo lunta niin seuraavana päivänä sitä sato... Kyl elämä on ihmeellistä ja lumi ja kyllä mä olin iloinen ne päivät.
VastaaPoistaNii ihan totta, olihan meillä sitä lunta. Sen vähän ajan oli valoisaa myös. Ah onneks päivät pitenee koko ajan.
VastaaPoistaMatikkamaanantai <3
VastaaPoista