keskiviikko 5. maaliskuuta 2014

Olen todella kaunis (ja itseironinen)

Kaveri sanoi silloin koulun loppuessa, että lukulomalla kuuluukin lihoa. Kai mun vatsa oli silloin ihan että: Oh well, CHALLENGE ACCPETED. Tässä sitä mennään. Kohta vajoan lattiasta läpi ja pääsen ensimmäisenä ihmisenä maan keskipisteeseen. On ällöttävän raskas olo, matikka pitää vaihteeks mykkäkoulua ja uus finniepisodi uhkaa puhjeta alahuulen kaveriksi. Ainoa tyytyväinen osapuoli tässä tilanteessa on vatsa, joka löllyy iloisena jossain ihan eri sfääreissä kuin loput kehosta.
  Pitääkö yhden onnellisuuden vuoksi näin monen viattoman sivullisen kärsiä?

Etlari lupasi sunnuntaille +6 celsiusta ja aurinkoa. Siinä toivossa on hyvä elää loppuviikko.

MITÄ KETTUA, MAANANTAINA ON ÄIKÄN ESSEEKOE. Sellaiset asiat saa miettimään, miksi olen olemassa, mitä hyötyä minusta on maailmalle? Mikä on elämän tarkoitus? Mieli ottaa äkkilähdön pois tästä maailmasta, kun pitäisi kohdata jotain vakavaa. Tai edes puoliksi vakavaa. Neljäsosan verran vakavaa?

Vielä yksi keksi ennen kuin alkaa neloselta Hyvät ja huonot uutiset. Vielä yksi ruisleipä, näkkileipä ja limppuviipale.


4 kommenttia:

Kommentoi!