Vielä kerran: NOLLA AAMUA!

Sinne menivät, lukion penkit ja pulpetit. Vuosien aikana tutuksi tulleet opettajat ja puolitutuiksi jääneet koulukaverit. Kaikki ohi, poissa. Vanhat naamat ja käytävät, sinne jäivät. Aika siirtyä eteenpäin. Näin nää elämänvaiheet vaan tulee ja menee, paree pysyä menossa mukana.

Aika huima päivä takana, kurkku kiittää - huudettiin muuten kovempaa ku naapurikoulu. Oli meillä myös muute hienommat rekkojen laidat ku niillä muilla. Ja paremmat iskulauseet. Parempi abigaala, radiolähetys, teema ja asut. HAKKAA PÄÄLLE LYKIN POIKA.

Ironiaa, hyvät naiset ja herrat. Halusin vaan sanoa, kuinka oon ihan mahdottoman ylpeä lukiostani. Jotain haikeetakin tässä päivässä on, vaikka lähinnä tuli riehuttua ja edustettua omaa koulua siellä rekan lavalla.

Uusia naamoja ja käytäviä, polkuja sekä valtateitä horisontissa, sinne siis!